Astma on keuhkoputkien tulehdussairaus, jossa tulehdus aiheuttaa astmalle ominaisen keuhkoputkien kohtauksellisen supistumisen. Lisäksi keuhkoputkien limakalvo turpoaa tuottaen normaalia enemmän sitkeää limaa. Näiden muutosten vaikutuksesta hengitystiet ahtautuvat, joten lapsi joutuu työskentelemään hengittääkseen. Astmassa hengitysvaikeus liittyy aina uloshengitykseen; sisäänhengitysvaikeus viittaa muuhun vaivaan.

​

Kaikkia astman syntyyn vaikuttavia syitä ei tiedetä. Perimällä on merkittävä vaikutus. Jos vanhemmilla on astma, lapsellakin on kohonnut riski sairastua. Muut lapsen allergiset sairaudet, kuten atooppinen ihottuma tai siitepölyallergia, ovat astmariski. Sellainen on erityisesti myös tupakointi raskauden aikana tai lapsen altistaminen tupakansavulle.

Astma on Suomessa lasten yleisin säännöllistä lääkehoitoa vaativa pitkäaikaissairaus.

 

Astmadiagnoosi on noin 6 %:lla lapsista, ja oireilevia lapsia, joilla ei ole diagnoosia tai säännöllistä lääkitystä, on saman verran. Flunssaan liittyvää hengitysvaikeutta esiintyy jopa 30 %:lla leikki-ikäisistä, mutta kaikilla pienillä pihisijöillä ei ole astmaa. Onkin tärkeä erottaa, kuka heistä oikeasti tarvitsee astmalääkitystä.

​

Lasten astma eroaa aikuisten tautimuodosta. Lapsilla astma on monimuotoisempi kuin aikuisten sairaus ja siinä on ikäkausittaisia erityispiirteitä sekä toki yksilöllisiä eroja. Iän myötä samankin lapsen tauti voi muuttaa muotoaan: moni vinkuva leikki-ikäinen ei enää oireile kouluiässä. Astmaoireet tulee hoitaa tehokkaasti, ja lääkkeitä on syytä käyttää ohjeiden mukaan. Diagnoosi ei suinkaan aina tarkoita sitä, että lapsi joutuu loppuelämänsä käyttämään astmalääkkeitä. Hyvään astman hoitoon kuuluvat jokaisen kohdalla yksilöllinen hoitosuunnitelma ja säännöllinen seuranta. Kaiken kaikkiaan lasten astman ennuste on hyvä.