Eläinallergia
Eläinallergia syntyy IgE-välitteisestä herkistymisestä jonkin eläimen valkuaisaineelle. Eniten allergeeneja on eläinten hilseessä ja eritteissä, kuten syljessä ja virtsassa. Allergiaan tai astmaan taipuvaisen lapsen riski herkistyä eläimille on korkeampi verrattuna niihin lapsiin, joilla ei ole allergisia sairauksia.
Mitään ”allergeenivapaita” eläimiä tai rotuja ei ole. Aiemmin aiheesta oli vähemmän tietoa, ja yleissuosituksena pidettiin, että eläimiä tulisi välttää ennalta ehkäisevästi, huolimatta siitä oliko lapsella oireita vai ei. Nykyään tiedämme, että jokaisen lapsen tilannetta kannattaa pohtia yksilöllisesti.
Eläimen hankinta voi vaikuttaa lapseen kolmella tavalla. Monilla eläimen hankinta ei aiheuta oireita tai olemassa olevat lievät oireet eivät pahene. Toiset saavat uudesta lemmikistä aluksi oireita, mutta ne lievittyvät asteittain. Osalle lapsista lemmikin hankinta aiheuttaa pahenevia oireita.
Allergia todetaan, kun prick-testeissä tai spesifisissä IgE-vasta-ainetasotutkimuksissa havaitaan herkistyminen ja lapsella on oireita. Pelkät testitulokset, jotka kertovat herkistymisestä, eivät siis välttämättä tarkoita, että eläimistä saa oireita tai että on eläinallerginen.
Tutkimustulokset aiheeseen liittyen ovat ristiriitaisia. Toistaiseksi tuloksia voidaan tulkita yleistäen ja arkea ajatellen siten, että koiria ei tarvitse välttää varmuuden vuoksi, vaan vasta silloin jos on oireita. Koirien hankkiminen siinä toivossa, ettei lapselle ilmaannu allergioita, ei kuitenkaan ole tehokas ”hoitokeino”.
Suojaavatko koirat
allergialta?
Allergiavapaita rotuja ei ole. Kaikista koirista ja kissoista irtoaa hilsettä ja kaikkien rotujen hilseessä ja syljessä on allergeeneja. Koirarotujen allergeenien rakenteessa ja pitoisuuksissa on pieniä eroja, mikä saattaa selittää oman koiran sietämistä.