Ruoka-allergia

Ruoka-allergialla tarkoitetaan tässä yhteydessä laajempaa käsitettä eli ruokayliherkkyyttä, joka kattaa sekä IgE- että ei-IgE-välitteiset mekanismit. Ruokaallergiaa esiintyy 5–8 %:lla suomalaisista lapsista. Ns. yleisesti allergisoivia ruoka-aineita ei ole: mitään ruoka-ainetta ei tarvitse etukäteen varmuuden vuoksi välttää.

 

Suomessa keskeisimpiä varhaislapsuudessa allergisia oireita aiheuttavia ruoka-aineita ovat kananmuna, maito ja vehnä. Muita ruokayliherkkyyksiä, kuten allergiaa kalalle, äyriäisille ja pähkinöille, Suomessa esiintyy vain harvoin. Nämä ruoka-aineet aiheuttavat tyypillisesti välittömiä oireita, ja vaiva on useimmiten pysyvä. Ruoka-aineita, jotka aiheuttavat äärimmäisen harvoin oireita ja joita voi kotona kokeilla omaan tahtiin, ovat lihat, kypsät juurekset, vihannekset, marjat ja hedelmät.

Erityisesti ruoka-allergiassa on tärkeä muistaa, että positiivinen löydös allergeenispesifi-IgE-vastaainetutkimuksessa tai prick-testissä ei aina tarkoita allergiaa. Vaikka maidon prick-testi olisi positiivinen, osa lapsista pystyy juomaan lehmämaitoa ilman oireita. Toisaalta vaikka prick-testi olisi negatiivinen, osalla lapsista on silti allergisia oireita. Tästä syystä ruoka-allergiassa verikokeet ja pricktestit ovat vain suuntaa antavia. Allergiatestin tulos ei ole mikään ruokien kieltolista. Lopullinen ruoka-allergiadiagnoosi on aina varmistettava lääkärin valvonnassa ruoka-aineen välttämisaltistuskokeella.

Tärkeintä on selvittää ravitsemuksellisesti keskeisten ruokien, kuten maidon ja viljojen, osuus oireiden taustalla. Selvitystä vaativat myös voimakkaat ja vaikeat allergiset reaktiot. Imeväisikäisen maitoaltistusta tai vilja-altistusta ei tehdä rintamaidon kautta, niin että äiti ottaisi kyseiset ruoat omaan ruokavalioonsa, vaan altistus tehdään antamalla maitoa tai vehnää suoraan lapselle. Erityisesti viivästyneissä oireissa tarkempaa diagnoosia saadaan kaksoissokkoaltistuksilla.

 

Ruoka-altistuksen tavoitteena on selvittää, onko lapsi allerginen kyseiselle ruoalle. Sen lisäksi se antaa tarkempaa tietoa siitä, minkä kokoisilla ruoka-annoksilla oireita ilmaantuu ja ovatko oireet lieviä vai vaikeita. Altistus kertoo myös, tarvitseeko kyseistä ruokaa välttää täydellisesti vai voiko sitä käyttää jonkin verran oireiden sallimissa rajoissa.

Ruoka-allergian lainalaisuuksia

Ruoka-allergiat noudattavat tiettyjä lainalaisuuksia: havaitut oireet häviävät tai merkittävästi vähenevät, kun epäiltyä ruoka-ainetta vältetään, ja samat oireet palaavat, kun ruoka otetaan uudelleen käyttöön. Annosriippuvuussuhde puolestaan tarkoittaa sitä, että mitä suuremman määrän syö ruoka-ainetta, jolle on allerginen, sitä voimakkaampia oireita ilmenee.

Välittömät oireet tulevat minuuteissa tai tunneissa; päivittäisessä käytössä voi ilmetä myös viivästyneitä oireita.

Péter Csonka © 2020

  • Twitter