Siitepölyt, siemenkasveista kotoisin olevat, kasvin koiraspuolisia sukupuolisoluja sisältävät ainekset, vaihtelevat muodoltaan ja kooltaan, mutta yleensä ne ovat pyöreitä. Pienimmät ovat läpimitaltaan noin 6 mikrometriä (0.006 mm) ja isoimmat noin 100 µm. Mitä pienempää ja kevyempää siitepöly on, sitä kauemmaksi se lentää. Yleensä oireita aiheuttavatkin juuri tuulipölytteiset kasvit, joiden siitepöly on kevyttä ja laajalti leviävää.

​

Siitepölyn pinnalla on kasville tunnusomaisia valkuaisaineita eli allergeeneja. Pöly tarttuu allergisen ihmisen nenän ja hengitysteiden limakalvolle ja silmien sidekalvolle hyvin nopeasti, noin minuutissa. Sen jälkeen allergeeni tunkeutuu välittömästi allergikkojen solujen sisään ja oireet alkavat. Ei-allergisen ihmisen solut estävät allergeenin tunkeutumisen.

​

Oireet saattavat lisääntyä vuosi vuodelta asteittain, koska ihminen herkistyy siitepölyille joka vuosi lisää. Siksi alle 2-vuotiailla on harvoin oireita, sillä sen ikäiset lapset eivät ole vielä ehtineet merkittävästi herkistyä. Aikuisikään mennessä siitepölyallergiaa esiintyy koko väestöstä noin 20 %:lla. 

​

Suurin osa meistä ei hoida siitepölyoireita tarpeeksi tehokkaasti. Satunnaisesti käytetyt käsikauppalääkkeet ovat useimmiten riittämättömiä. Tehokas lääkehoito ajoituksineen olisi hyvä suunnitella yksilöllisesti yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Jos ylähengitysteiden oireita hoitaa liian tehottomasti, tulehdus saattaa siirtyä alempiin hengitysteihin. Toisin sanoen nenän hoitamisen laiminlyöminen voi johtaa jopa astman kaltaisiin oireisiin.

​

Jos häiritseviä oireita on ollut usean siitepölykauden ajan lääkityksestä huolimatta, kannattaa harkita siedätyshoitoa (ks. luku Siedätyshoito).