Vanhempien havainnot ovat tärkeitä

Hoitavan lääkärin kannalta vanhempien havainnot lapsen oireista ja voinnista ovat erittäin tärkeitä. Ensimmäisellä käynnillä on hyvä, jos molemmat vanhemmat pystyvät tulemaan mukaan keskustelemaan ja kuuntelemaan: pienen lapsen kanssa ainakin toinen vanhemmista voi tällöin kuunnella keskittyneesti. Yhdessä keskustellen pyritään muodostamaan käsitys ongelman luonteesta ja siihen liittyvistä huolista ja odotuksista. Siksi vanhempien on hyvä koota jo etukäteen ajatuksia lapsen lääkärikäyntiin liittyvistä oireista ja ongelmista. Kannattaa myös miettiä, mitä odotuksia itsellä on käyntiin liittyen ja mitä pelkoja asiaan mahdollisesti liittyy.

​

Lääkärin luona on vastattava yksityiskohtaisiin kysymyksiin, kuten mitä vanhemmat ovat asiasta saaneet itse selville, missä on ehkä jo käyty aiemmin asian tiimoilta ja mitä on kokeiltu vaivojen helpottamiseksi. Myös lasta kuunnellaan ja isomman lapsen kanssa voidaan tarvittaessa keskustella kahden kesken.

​

Tarkat esitiedot ovat tärkeitä, sillä parhaimmillaan ne toimivat jo sellaisenaan hyvänä ”allergiatestinä”. Moni asia saattaa selvitä esitiedoista, joiden perusteella lääkäri pyrkii arvioimaan, onko oireiden taustalla allergiseen sairauteen viittaavaa vai jotakin muuta. Allergisessa reaktiossa oireet alkavat yleensä minuuteissa tai tunneissa altistumisen jälkeen. Mitä pitempi aika on kulunut altistumisesta oireisiin, sitä todennäköisemmin oireiden taustalla on jotain muuta kuin allergiaa. Mitä enemmän oireiden luonne vaihtelee, sitä epätodennäköisempää on, että oireet liittyvät epäilyksenalaiseen allergeeniin.

​

Esimerkiksi jos lapsi saa heti maapähkinöiden syömisen jälkeen laaja-alaista nokkosihottumaa ja huulet turpoavat, on melko suoraviivaista olettaa, että kyseessä on IgE-välitteinen maapähkinäallergia. Muutama yksinkertainen koe saattaa riittää epäilyn varmistamiseksi. Toisaalta jos lapsella on ilmavaivoja ja hän heräilee öisin tiheästi, syy ei todennäköisesti selviä ihopistokokeilla, vaan tarvitaan pitempiaikaista oireseurantaa ja mahdollisesti ruoka-altistuksia.

​

Allergologiassa on usein havaittavissa looginen ja toistettavissa oleva syy-yhteys altistumisen ja oireiden välillä. Vanhempien havainnot auttavat rajaamaan altistavia tekijöitä.  Jos kyseessä on pitkään jatkunut vaiva, on hyvä pitää vapaamuotoista oirepäiväkirjaa ennen vastaanottoa. Tee muistiinpanot etukäteen molempien vanhempien ja perheen muiden lasten sairauksista, erityisesti allergisista sairauksista, kuten eläin- ja siitepölyallergiasta, allergisesta nuhasta, muista allergioista, astmasta, astmalääkkeiden käytöstä, atooppisesta ihottumasta ja muista ihottumista. Yritä muistaa myös jaksoittaiset oireet, vaikka niitä ei nyt olisikaan.

​

Esitietojen pohjalta voidaan ylipäätään miettiä, ovatko allergiatutkimukset tarpeen vai tarvitaanko muiden sairauksien poissulkuun liittyviä tutkimuksia.