Siedätyshoito

Siedätyshoito ei itse asiassa ole mikään uutuus; ensimmäisiä hoitoja annettiin maailmalla jo yli sata vuotta sitten vuonna 1911. Hoitouutteet ja käytännöt ovat toki kehittyneet: nyt kyseessä on IgE-välitteisen sairauden täsmähoito, jolla lisätään ihmisen sietokykyä hoidossa käytettävää allergeenia kohtaan. Sillä siis vaikutetaan suoraan elimistön immuunijärjestelmään, joka ei hoidon jälkeen enää reagoikaan yhtä herkästi esimerkiksi vaaratonta siitepölyä vastaan.

 

Hoidon avulla elimistön tulehdusreaktiot rauhoittuvat, ja parhaimmillaan siedätyshoito lievittää lapsen kaikkia allergisia oireita, kuten nuhaa, nenän tukkoisuutta, silmäoireita sekä allergeenikontaktin, kuten esimerkiksi koivun siitepölyn, aiheuttamia astmaoireita. Elämänlaatu voi parantua merkittävästi. Silti – hoidon turvallisuudesta ja hyödyistä huolimatta – siedätyshoitoa käytetään yllättävän vähän.

Allergisia oireita lievittäviä oirelääkkeitä on aina syytä käyttää tehokkaasti (ks. esimerkiksi luku Siitepölyallergia), mutta joskus oirelääkkeiden teho osoittautuu rajalliseksi. Oirelääkitys auttaa parhaimmillaankin vain niin kauan kuin sitä otetaan, ja moni lapsi joutuu käyttämään useita eri lääkkeitä yhtäaikaisesti pitkiä jaksoja. Oirelääkitys vaimentaa vaivoja, mutta ei vaikuta allergian perusmekanismiin eli immuunivasteeseen. Usein on myös mahdotonta välttää allergeenia tarpeeksi tehokkaasti; pontevinkaan siivous ei poista siitepölyjä sisältä kokonaan. Oirelääkityksen ja allergeenin välttämisen lisäksi siedätyshoito voi joskus olla se palanen, jolla arjen palapeli saadaan tasapainoon.

Tällä hetkellä siedätyshoitoa annetaan kahdella tavalla: pistoksena tai kielen alle. Suomessa tarjotaan tänä päivänä pistossiedätyshoitoa seuraavia allergeeneja kohtaan: koivu, timotei, pujo, koira, kissa, hevonen, huonepölypunkki, ampiainen ja mehiläinen. Kielen alle annosteltavalla tabletilla tai liuoksella siedätettävät allergeenit ovat koivu, timotei ja pölypunkki. Allergeenit valmistetaan luonnon aineista puhdistamalla ja uuttamalla, mutta tulevaisuudessa todennäköisesti käytetään myös synteettisiä allergeenivalmisteita. Hoidosta on merkittäviä etuja: esimerkiksi pistiäisallergiassa siedätyshoito auttaa tehokkaasti vähentämään anafylaksiariskiä, mikä rauhoittaa lapsen ja koko perheen elämää.

Viime vuosina on alettu antaa siedätyshoitoa myös joidenkin ruoka-aineiden kohdalla. Tarkemmin ottaen kyse on niin sanotusta desensibilisaatio-hoidosta, joka nostaa reaktiokynnystä hetkellisesti niin kauan, kun hoitoa jatketaan. Ruokasiedätyshoito on toistaiseksi kokeellinen, sitä ei anneta rutiininomaisesti, eikä siitä ole vielä hoitosuosituksia.

  • hänellä on ollut useamman siitepölykauden aikana merkittäviä oireita siitä huolimatta, että hän on käyttänyt oirelääkkeitä

  • hän joutuu käyttämään oirelääkkeitä pitkiä aikoja

  • hänellä on useamman elimen oireita (nenä, silmät, hengitystiet)

  • hänellä on merkittäviä suun limakalvoristireaktio-oireita raaoista juureksista, hedelmistä tai pähkinöistä

  • hänellä on pitkittynyttä yskää, hengitysvaikeutta tai muita astmaan viittaavia oireita siitepölykauden aikana

Lapsesi todennäköisesti hyötyy siedätyshoidosta siitepölyille, jos

Péter Csonka © 2020

  • Twitter