Péter Csonka © 2018

  • Twitter
  • YouTube

Mikä on allergia?

Normaalisti elimistön puolustusjärjestelmä, immuunijärjestelmä, suojelee meitä hyökkäyksiltä tarkoituksenmukaisesti tuottamalla mm. erilaisia vasta-aineita. Allergiassa elimistö alkaa kuitenkin puolustautua myös viattomia aineita kohtaan. Tällaisia ovat esimerkiksi siitepölyt, ruoka-aineet ja eläinten hilse. Elimistö ylireagoi, ja lopputuloksena on itselle haitallinen, joskus jopa henkeä uhkaava reaktio.

Tarkasti sanoen allergisesta reaktiosta puhutaan, kun taustalla olevaan mekanismiin liittyy nimenomaan IgE-luokan vasta-aineita. Allergologiassa puhutaan kuitenkin laajemmista käsitteistä, koska oireita voi ilmaantua myös ei-IgE-välitteisen immunologisen mekanismin kautta. Ei-IgE-välitteisen reaktion taustalla olevia tekijöitä tunnetaan huonosti.

Käytännössä aina ei ole merkitystä sillä, mikä on tarkka mekanismi oireiden takana. Esimerkiksi jos jokin ruoka-aine aiheuttaa toistuvasti niin hankalia oireita, ettei sitä voi syödä, sitä on vältettävä joka tapauksessa ainakin jonkin aikaa. Joskus taas on hyvinkin tärkeää selvittää, kummasta mekanismista on kysymys. Ei ole samantekevää, aiheuttaako maito esimerkiksi ripulin vai henkeä uhkaavan anafylaksian. Vaikeiden ja voimakkaiden allergisten reaktioiden taustalta löytyy lähes aina IgE-vasta-aineita.

Allergisten oireiden syntymiseen tarvitaan useita vaiheita:

  1. altistuminen

  2. herkistyminen

  3. uudelleenaltistuminen

  4. allerginen reaktio (oireet)

Sinänsä IgE-vasta-aineiden olemassaolo elimistössä ei siis automaattisesti tarkoita, että ilmaantuu myös oireita, sillä vasta-aineet eivät aina kiinnity allergeeneihin. Kohonneet IgE-tasot ovat kuitenkin merkki herkistymisestä, mutta allergiasta puhutaan, kun herkistyminen aiheuttaa oireita.

Allergiset oireet voivat kehittyä välittömästi tai viiveellä, ja ne vaihtelevat laajasti eri elimissä. Oireiden voimakkuutta tai sitä, missä elimessä oireita esiintyy, ei ole aina mahdollista ennustaa varmasti. Mitä voimakkaampi altistus on kyseessä, sitä rajumpi oire yleensä on. Yksilöllisiä eroja on toki. Kaikki eivät saa samoja oireita, ja on vaikea täsmälleen ennustaa, mitä oireita ilmaantuu, mikäli allergiatestissä havaitaan herkistymistä jotakin allergeenia kohtaan.

Allergia ei automaattisesti periydy, eikä sama allergiamuoto siirry aina lapselle. On mahdotonta ennustaa, kenelle ilmaantuu allergeenikontaktin yhteydessä IgE-vasta-aineita tai kenelle kohonneet IgE-vasta-aineet lopulta aiheuttavat oireita. Kuitenkin ne, jolla on ns. atooppinen perimä, herkistyvät muita todennäköisemmin ympäristön allergeeneille. Esimerkiksi jos lapsen toisella vanhemmalla on jokin atooppinen sairaus, lapsella on 30–50 % todennäköisyys atooppisiin sairauksiin, ja jos molemmilla vanhemmilla on atopiaa, lapsella on 50–70 % riski olla atooppinen.

Mikä on atopia?

  • Atopialla tarkoitetaan periytyvää taipumusta reagoida herkästi erilaisiin ärsykkeisiin. Atopiassa keho mm. kehittää IgE-luokan vasta-aineita ympäristön allergeeneja (valkuaisaineita) kohtaan.

  • Atooppisiin sairauksiin luokitellaan useimmiten seuraavat: allerginen nuha, siitepölyallergia, astma, atooppinen ihottuma eli ekseema.

  • Atopia ja allergia eivät tarkoita täysin samaa asiaa.

  • Toisaalta kaikilla astmaa tai atooppista ihottumaa sairastaville ei välttämättä ole korkeita IgE-vasta-ainetasoja ja kaikki, joilla on kohonneita IgE-tasoja, eivät välttämättä saa allergisia oireita.